Spatial is not special – INSPIRE-yhteisö pohti tapoja lisätä paikkatiedon saatavuutta ja käytettävyyttä

29.10.2019

Inspire Helsinki 2019 -tapahtuma 22.-24.10. toi noin 170 paikkatietoasiantuntijaa ympäri maailmaa lokakuiseen Helsinkiin. Tavoitteena oli keskustella, millaisia mahdollisuuksia aineistojen käytöllä on ja miten se taipuisi paremmin käyttäjien tarpeisiin. Ulos paikkatietokuplasta ja ovet auki käyttäjien suuntaan, oli keskeisin viesti. 

Thorsten Reitzin keynote-esitys kiinnosti ja herätti keskustelua.

”Paikkatieto ei ole enää erityistä. Siitä on tullut IT-alan valtavirtaa.”, käynnisti OGC:n johtaja Bart de Lathouwer keskustelun kolmipäiväisen tapahtuman aamuna. Tarpeisiin voidaan vastata teknisellä kehittämisellä, esimerkiksi paikkatiedon yhdistämisessä muun tiedon kanssa tarvitaan valmiita rakennuspalikoita, kuten OGC API Features -moduuleja. 

Paikkatietoalustan INSPIRE-osahankkeen vetäjä, johtaja Panu Muhli on samalla linjalla ja kokoaa keskeisiä haasteita: 
”Harmonisoitua dataa on tarjolla vähän, aidosti valtioiden tai osavaltioiden rajat ylittäviä datasettejä on hyvin vähän ja datan laadussa on puutteita. INSPIRE-vaatimusten mukainen harmonisoitu data on tallennettu monimutkaisella esitystavalla, jota monet yleisesti käytetyt GIS-ohjelmistot eivät kykene hyödyntämään.”

”Tilaisuudessa esiteltiin vaihtoehtoisia, yksinkertaisempia tiedon tallennusratkaisuja, joiden avulla useammat ohjelmistot kykenevät lukemaan datan sisällön. Datan hyödyntämiseen ei tarvita nykyisenkaltaista paikkatietoalan syvällistä erikoisosaamista. Paikkatieto valtavirtaistuu web- ja mobiilikehittäjien joukossa yhtenä tiedon perusraaka-aineena”, Muhli sanoo.

kuva paneelista
Paneelikeskustelussa avattiin näkökulmia tulevaisuuden haasteiden taklaamiseen. 

Saatavuus kuntoon

Jotta paikkatieto voidaan yhdistää muuhun tietoon, sen on oltava saatavilla ja käytettävissä. Nykytilassa kynnys hyödyntää aineisto on usein liian korkea:

”Nykyiset WFS 2.0 -rajapinnat ja kompleksiset GML-muotoiset aineistot eivät ole kehittäjäkokemukseltaan riittävän hyviä. Palveluiden tulisi olla sellaisia, että sovelluskehittäjä pääsee 15 minuutissa jyvälle palvelun toiminnasta, ilman tarvetta lukea vaikeaselkoista dokumentaatiota.” sanoo sovellusasiantuntija Teemu Saloriutta, joka edusti tilaisuudessa Paikkatietoalusta-hanketta ja esitteli alustan palveluita kansainväliselle yleisölle. 

Kun data saadaan virtaamaan, mahdollisuuksia on paljon. IoT-johtaja Hanna Niemi-Hugaerts Forum Viriumista kertoi miten tiedon avaaminen luo mahdollisuuksia hyödyntää sitä innovaatioissa ja liike-elämässä. Helpomman saatavuuden esimerkkejä nosti esiin myös Thorsten Reitz Wetransformilta. Hän toi esiin omassa keynotessaan Paikkatietoalustan yhtenä potentiaalisena ratkaisuna saatavuusongelmiin.

Voidaan summata, että monet tekniset haasteet on jo ratkaistu, mutta miten voidaan ylittää yhdessä byrokratiaan liittyviä esteet, kuten tiedon avaamisen haasteet sekä lisenssien vaatiminen? Palveluiden paremmalla muotoilulla ja myös palveluista viestimisellä on vaikutusta.

Data challenges – ratkaisuja käytännön haasteisiin

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin Data Challenge-kilpailu, jossa tiimit etsivät innovatiivisia ratkaisuja hyödyntämällä INSPIRE-dataa. Euroopan komission (Joint Research Centre JRC) haasteessa kaksi tiimiä Kanadasta pohtivat, miten INSPIRE-dataa voisi hyödyntää luonnonkatastrofien vaikutusten ennustamisessa. Minerva Intelligence mallinsi maanvyöryherkkyyttä Venetossa Italiassa ja ”West Coast Surfers” (Safe Sotfware) loi Britanniaan reaaliaikaisia tulvavaroitusraportteja.

Tiimit Tilastokeskuksesta ja Ruotsista (Kungliga Tekniska Högskolan) tarttuivat HELCOM:n haasteeseen etsiä Itämeren parhaat lomakohteet.  Hollantilainen ”Better Sweat from Wet” puolestaan pohti Ilmatieteen laitoksen, Vaisalan ja Spatineon haasteessa, miten sääolot voitaisiin huomioida työmatkareittien suunnittelussa. Kaikki ratkaisut palkittiin, mutta koko kilpailun voiton vei Minerva Intelligence. 

”Haasteiden ansiosta tunnistettiin lukuisia puutteita tiedon löydettävyydessä ja käyttöönotossa. Tämä on tosi tärkeää käytännönläheistä pioneerityötä tiedon hyödyntämisen esteiden havaitsemisessa, eräänlaista kuiluanalyysia.” Panu Muhli toteaa.

Thorsten Reitz esittelee kalvojaan
Paikkatietoalusta oli Thorsten Reitzin (Wetransform) mielestä onnistunut esimerkki datan saatavuuden lisäämiseksi ja laadun vahvistamiseksi. 

Suomi on kiinnostava edelläkävijä

Suomalaisten ratkaisuja paikkatietojen yhteentoimivuuden ja saatavuuden parantamiseksi pidettiin kiinnostavana. Paikkatietoalustan ständillä Teemu Saloriutta kävi keskustelua muiden maiden kanssa:

”Juttelin tapahtumassa muuna muassa Hollannin ja Ruotsin edustajien kanssa. Hollannissa ollaan alustakehityksessä pidemmällä ja tyytyväisiä tuloksiin. Suomessa onkin otettu Hollannin ratkaisuista oppia. Ruotsi on käynnistämässä omaa hankettaan, jossa puolestaan otetaan mallia Suomesta. Paikkatietoalustan ständillä riitti kävijöitä välillä jonoksi asti. Erityisesti edistyksellinen laadunhallinta Laatuvahti-palvelun avulla herätti paljon kiinnostusta.” 

Tutustu tapahtuman materiaaleihin.